Mellunmäen ostoskeskus

Mellunmäen ostoskeskus (Korvatunturintie 2) tunnetaan kaupunginmuseon inventaariossa palvelukeskuksen nimellä; kiinteistöosakeyhtiön virallinen nimi on Mellunmäen liike- ja toimintakeskus. Oli miten oli, Mellunmäen ostari kuuluu kuolevien valaiden joukkoon: kaupungilla tutkitaan paraikaa mahdollisuutta kaavamuutokseen - purettavan ostarin tilalle on suunniteltu asuntoja.

Vuonna 1974 valmistunut ostari on betonipylväiden ja punatiilen muodostama laatikko, jonka on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Pentti Ahola, ja kaupunginmuseon inventaariossa se on rankattu huonoimpaan 3-luokkaan. Enkä oikein uskokaan, että kukaan tulee itkemään menetettyjen arkkitehtonisten arvojen perää, jos ja kun se puretaan.

Ostarille pääsee parhaiten metrolla. Mellunmäen päätepysäkin asemalta käännytään oikealle ja kävellään viitisensataa metriä.
Mellunmäen ostarin suorakaidemallista ostaria dominoi valoisa sisähalli, jossa on hieman absurdi tunnelma. Ravintolan kärrynpyöräaidalla varustettu ja katettu "pihamökki" on vallannut hallista aimo palan, ja takaseinää koristaa Henri Pullan ja Kimmo Hela-Aron jättiläismäinen, lievästi graffitinomainen spreijattu scifi-maalaus Space is the Place! vuodelta 1989. Hallissa työskentelee myös krääsää myyvä perinteinen Helppo-Heikki.

Mellunmäessä Jeesuskin taitaa olla vähän rempallaan, kun rahanvaihtajat ovat miltei kaikonneet:




Mellunmäen ostarilla toimii sentään yksi päivittäistavarakauppa: Alepa. K-kaupan tyhjilleen jääneet isot tilat on vallannut Mellukirppis, jonka pöytien käyttöaste ei kuitenkaan ole kovin mittava. Kellarissa toimii päihdetyötä tekevä Vihreä Keidas, joka kehottaa ottamaan elämän haltuun. Alepan lisäksi sisätiloissa toimii jättimäinen Isännöitsijäkonttori, Mellunmäen kukka ja Ravintola Provinssi. Metroaseman puoleista päätyä hallitsee Mellunmäen seurakuntakeskus.

Ravintola Provinssi - avoinna 10:stä puolille öin - on varsin siisti lähiökapakka - olutkin maksaa peräti 3,70. Jumalat suosivat minua edelleen, ja sain tienattua lounaan Jokeri Pokerista - voittoakin jäi vielä euro. Kolmesta annoksesta valitsin 8,00 maksaneen uunimakkaran, ja se oli juuri sellainen kuin uunimakkaran tulee ollakin. Muusissakaan ei ollut mitään valittamista. Mainittakoon vielä, että lounaaseen kuulunut salaattipöytä oli kerrassaan hyvä. Jo vähän pidempään elämää nähnyt tarjoilija toimi myös kokkina ja oli varsin sympaattinen ja ruokailijasta huolehtiva henkilö. Pelatessani Jokeri Pokeria ja kuunnellesani taustalla soivaa Maija Vilkkumaan Ingalsin Lauraa sekä keittiöstä kuuluvaa roisia pihvin hakkausta minut valtasi outo lämpö: elämä on oikeastaan aika kivaa ja mielenkiintoista.

Provinssin sisustus on tummansävyistä, ja seiniä peittää kuviollinen kangastapetti, joka toi mukaan tiettyä venäläisyyttä - kun loositkin olivat vähän venäläistyyppisiä. Provinssin vessa omituisine koristeineen jatkoi absurdia tunnelmaa. Seinille oli maalattu sapluunalla afrikkalaisaiheisia kuvioita ja peilin yläpuolta koristi omituinen rituaalinaamio:

Oletin, että paikassa on täytynyt ennen olla toisenlainen ravintola, mutta eräs myöhemmin tapaamani tuttava väitti, että Provinssi on toiminut ostarilla alusta lähtien.

***